No niin, eka lyhyt harjoittelupäivä lypsykarjatilalle jäi tänään taakse. Mukava kokemus näin asfaltin kasvatille, vaikka maataloudesta ammattillista kokemusta onkin. Ehdittiin katsomaan hieman lypsyrobottiohjelman toimintaa, laskemaan hiehoja ja tarkistamaan, että niiden korvamerkit olivat paikallaan.
Lypsyrobotin toiminnasta kertova ohjelma kertoi jokaisen lehmän lypsykerroista: Moneltako lehmä on robotilla käynyt, onko lypsy onnistunut, mikä on maitovirtaus, paljonko maitoa on saatu ja kuinka paljon olisi seuraava odotettavissa oleva maitomäärä. Lehmä saa robotilta koneen mittaaman rehuannoksen, joka houkuttelee sen useimmissa tapauksissa itse robotille. Joitakin lehmiä täytyy kuitenkin opastaa robotille tai avustaa lypsyn aikana, jos esim. robotti ei löydä kunnolla utaretta sen poikkeavan rakenteen vuoksi. Onneksi ohjelma kertoo, kuinka kauan viimeisimmästä lypsykerrasta on ja kuinka paljon maitoa olisi odotettavissa, joista vilkaisemalla voi hyvin nähdä mikä lemmuista tarvitsee sillä hetkellä "saattohoitoa" robolle ;). Robotille avustettavat lehmät ovat kaikkien lehmien tapaan omia persooniaan. Jollekin lehmälle riittää, että sitä hiukka kannustaa ylös parresta niin se kipittää jo kiltisti robotille. Toisille reitti täytyy taas opastaa "sorkasta pitäen" loppuun saakka. Jotkut lehmät käyvät robotilla joskus, mutta vitkuttelevat toisena päivänä. Joitakin lehmiä täytyy aina opastaa ja ne on saatettava robolle kolme kertaa päivässä, mikä on suositeltava lypsykertojen määrä päivässä.
Hehee, kivaa varmaan päästä taas lehmän lannan hajuun! :) Sähän voit lisätä näihin teksteihin avainsanoja joiden perusteella esim. googlen hakuun voi ilmestyä sun blogi. Mut en kyllä tiiä minkälaisia lukijoita se toisi jos ne googlaa että "lypsy" tai "utare" :P
VastaaPoista